Takaisin arkeen

Uusi kalenteri hankittu ja tärkein merkitty heti – ettei vain pääse unohtumaan. Arkeen paluu lomalta on kovasti käynnissä ja se alkaa aina kalenterin hankkimisella ja kurssien ylös merkitsemisellä.



Tätä tekstiä kirjoittaessani olen viimein löytänyt tieni yliopistolle ja kirjastolle. Niin no opiskelemaan asti en näemmä päässyt, kun blogia lähdin päivittämään. Mutta ehkäpä pian kunhan saan ainakin tekstin kirjoitettua. Olin päättänyt viettää kesälomaa heinäkuun verran. Joskin tuonakin aikana oli tarkoitus lukea klassikoita kirjatenttiä varten. Muutaman ehdinkin kahlata. Nyt kuitenkin edessä on jokunen essee vielä ennen koulun alkua, sillä haluaisin ehtiä keskittymään hyvin kandin kirjoittamiseen ennen häitä. Eli kaikki, mitä saan elokuussa alta pois on bonusta aikaan, joka tuhlaantunee kandin kirjoittamiseen ja häävalmisteluihin.



Häiden ja järjestelyjen osalta viime viikonloppuna oli stressiä ja epätoivoa ilmassa. Vähän riitaa ja ahdistusta. Tuntuu vain etten jaksaisi nyt mitenkään mitään näpertämistä tai muuta, mutta samaan aikaan tuntuu siltä, että pitäisi jaksaa ja olla innostunutkin. Mutta en ole. Äitini koetti rauhoitella minua sanomalla, että meillä on kaunis kirkko ja kaunis juhlapaikka. Vaikka siellä ei olisi ruuan muruakaan, ainuttakaan koristetta tai mitään muutakaan niin kyllä ne silti häät olisivat. Ryhdyinkin siis hoitamaan niitä käytännön asioita, joita tässä kohtaa voi hoitaa alta pois. 

Kirkko on nyt varmistettu. Samoin olin yhteydessä toivomaamme vihkipappiin. Pappejahan minulla kanttorin tyttönä on tuttavapiirissä enemmän kuin tarpeeksi ja siksi minulle onkin ehkä tavanomaista tärkeämpää saada tuttu pappi meidät vihkimään. Vihkipappimme on meille tuttu kotiseurakuntamme Joensuun seurakunnan pappi. Minulle hän on toki tutumpi, mutta Timokin on ehtinyt hänet tavata. Olen niin onnellinen siitä, kun hänelle sopi ja saimme onnittelutkin hyvästä elämänvalinnasta.



Sormukset vein Joensuun Timanttisille, mistä ne löytävät tiensä kultasepälle. Aiemmin usein Kalevala Koru -kauppoja tehdessä olen jutellut saman ihanan myyjän kanssa, joten tästä on tullut minulle se luotettava liike, jonka kanssa mielelläni kaikki koruasiat asioin. Sieltä se Timon sormuskin löytyi. Timon sormus lähti kaiverrukseen ja minun sormukselle tehdään vähän enemmän taikoja: teräviä reunoja ehkä hieman pyöristetään, vanha kaiverrus poistetaan ja uusi kaiverrus laitetaan tilalle. Odotan jo innolla, millaisena saan tämän isoäitini vanhan sormuksen takaisin.

♡R


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Häidemme juomista – support your local

Häämarssihuolesi kaikki heitä

Villasukissa vihille